Me olemme maailma...

Minä olen aina sinun vierelläsi
Älä pelkää kaatua
Minä otan sinut vastaan
Yhtä pehmeästi kuin sinä minut
Nojaa minuun
Me olemme maailma>

Mä en ole mitään.

Mä en ole hyvä koulussa.

Mä en ole hyvä ystävä.

Mä en ole hyvä suustani.

Missään muodossa.

Mä en ole ystävällinen, en nätti enkä älykäskään.

Mussa ei ole tyylikkyyden häivääkään.

Mutta...

Mutta jos mulla ois sut.???

Kerros kerrokselta itsevarmuus häviää

Jäljelle jää vain minä, minä

En tiedä osaatko arvostaa alastomuutani,

aitoa totuutta, minua, minua?

Tahtoisin että katsoisit silmiini,

ovathan ne sielun peilit

Näetkö kuinka olen niin sokea, sokea

Olen alaston totuus itsestäni,

tai ainakin yritän olla

Miksi katsot noin kauan? Mikä on naamiosi takana?

Hämmennys? Pelko? Viha?

Katso minua silmiin, ole rehellinen.

Näetkö, minäkin pelkään, minäkään en ole varma.

Minäkin haluan onnistua ja olla...

Niin mitä?

Onnellinen, niin kai.

Mitä sinä haluat? Silmäsi kaipaavat muualle, sen näen,

ja näen myös että niissä elää sammumaton pelko.

Pelkäätkö olla avoin ja läsnä?

Älä pelkää, minä olen tässä.

Pelkäätkö kuolemaa?

Ei tarvitse. Sinähän kuolet vain kerran.

Se on hetki.

Ei enempää.

Elämä on kuin ikuisuus, mutta kuitenkin kuin sekunti.

Elämä ja kuolema on hetki.

Elämän ja kuoleman raja on kuin veteen piiretty viiva.

Ei sinun vettä tarvitse pelätä, eihän. Miten voi olla niin tyyntä?

Aurinko raidoittaa hiukseni

Tuuli pyyhkii kasvojani

Mutta sydämeni on tyyni

Ei täynnä kaipausta, niin kuin luulin

Vaan täynnä rakkautta

Rakkautta, ystävät.>

Aamuaurinko sivelee ihoani

tunnen sen hymyn poskellani

tiedän että katsot

siksi hymyilen

toivon ainakin että ajattelet minua juuri nyt, hymyillen

Kuka sitten oletkin.>

Minä luulen aina olevani voitolla
Kunnes huomaan etten ole kuin
Hiljainen sivustakatsoja
Mahtavassa esityksessä
Näyttelijät astuvat lavalle
Ja minä olen kasvoton varjo
Lavan takana
Miksi minä en koskaan saa haluamaani?
Miksi en uskalla?
Pelkään, että sinäkinolet samanlainen kuin ne toisetkin
Ja minä olen luultavasti oikeassa
Mutta en haluaisi olla>

Vain hetki

Hetkessä pienessä elämä pysähtyy

Kaikkialla on vain hiljaisuus

Epätoivo, sanattomat huudot

Kaikuvat korkeuksiin

Vain hetken saivat siipenne lentää

Olla ja ratsastaa

Nyt vain hiljaisuus

Suru

Kasvonne eivät ole enää täällä

Joku vei ne pois

Halusin ystävän

jonkun joka ottaa kiinni kun kompastun

pitää kiinni kun pelottaaj

oka tuntee minut, sydämeni

joka yrittää auttaa hädän hetkellä

Minä kaaduin, eikä kukaan ottanut kiinni

Olen keräillyt sirpaleita

Kaikkia en löytänyt

Sydämestä puuttuu pala

Kyyneleet eivät auta

Mikään ei auta

Olen yksin

Niin yksin

Sydämen ikipu ehkä lientyy

Joku päivä

Kun olen unohtanut mitä he tekivät

Nuo sanat eivät ehkä koskaan>