lauantai 1. marraskuuta 2008

Sydämen kuolema:(

Kerran sydämeni kuoli
Ei sitä kukaan nähnyt
eikä kuullut

Hymyilin läpi tuskan
Pidin yllä kuollutta kulissia

Ei siihen voinut tarpeeksi
varautua
Ei sitä voinut tarkasti
ennustaa
Vaikka kohti kuolemaa
se oli tunteella sykkinyt
jo pitkän aikaa

Tahtomattaan se silti kuoli
Liian aikaisin, kipeästi
Sydän itki, minä en

Olin vain paikoillani,
kuin mitään ei olisi
tapahtunutkaan
vaikka rinnan alla poltti
tuskissaan huutava sydän
ja kurkussa poltteli
tulinen kyyneltulva....

.....................................................................................................Vetäen syvään henkeä,
hymyillen tunteettomasti,
pakottautuen puhumaan
merkityksetöntä sanahelinää
vedin vaikeimman roolini
ikinä
Suurimman näytelmän
samalla tuntien kuinka
jokin suunnattoman suuri
kuoli hitaasti ja kivuliaasti
minussa

Joko kipu meni ohi?
Joko se tunne meni ohi?
.................................................................................................................

Tunne loppui, tunteet loppuivat
En tunne enää sitä tunnetta
En tunne enää mitään tunteita
Polttava tulipallo rinnan alla
on kadonnut,
kyynelvirta kurkusta ja silmien takaa
haihtunut

Tyhjä

Olen tyhjä.
...................................................................................................................

Ruumis ilman sydäntä ja
tyhjä katse
Yhä silti silmissä muiden
ei eroa

Ei kukaan näe miten
entisen tulen tilalla
ei ole enää mitään
kuin kylmää hiillosta

Yhtä kylmyyttä jossa
en itsekään edes
enää tunne kylmyyttä
En edes palele

Oma kylmyyteni
on enää kaikista kylmintä
Kylmyyteni
jota en edes kylmäksi tunne
....
...........................................................................................................

Ei kommentteja: