maanantai 16. helmikuuta 2009

Rakkauteni viime hetket

Voi miten odotankaan päivää jolloin näemme taas...
ethän katoa enää koskaan?
voi miten rakastankaan ääntäsi...
karjunnastasi hiljaisiin kuiskauksiin...
rakastan rakastan rakastan

miten rakastankaan arpisia kylkiäsi
haluan koskea
miten tahtoisinkaan käpertyä viereesi
tahdon tahdon tahdon

miksi itkinkään tänään?
aivan...
tajusin sinunkin olevan ihminen...
tiedän että joskus aika sinutkin jättää...
tiedän että sinäkin kuolet...


Voi miten sydämeni pakahtuukaan kun näen kuvasi...
kyyneleet kirpoavat silmiini..
yritän peitellä väistämätöntä totuutta...
rakkauttani..

Rakastan sinua ja vain sinua...
en koskaan tahdo lakata kuulemasta ääntäsi..
vaikka olisitkin vanha rakastan sinua silti...
miten voinkaan rakastaa näin paljon...
en välitä..
en enää...
olet vain sinä...

tulethan luokseni taas illalla...
tulethan uniini..
joissa olen taas sinun...

Ei kommentteja: