keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

""""RuNoOo"""

Miksi?
Tuska haavoittaa.
Silmäni sumentaa.
Jäiset kyyneleet
liekkeihin saa.
Miksi?
Sinun takiasi.
Koska et rakastanut.
Jätit vain jälkeesi
oman sisimpäsi.
Tuskan.
Miksi?
Koska olet ilkeä.
Haluat mulle tuskaa.
Miksi?
Sitä en tiedä.

........................................

Tahdon vastauksen.
En muuta.
Onko se niin vaikeaa?
tahdon tietää.
mietit.
Liian kauan.
Kosken sua,
värähdät.
Nyt tiedän.
Et rakasta mua.
Nousen,
hyvästelen.
Ikuisuudeksi lähden

...................................

Tahdoin sua vain hetken.
Sitten unohdin.
Veit liikaa multa aikaa,
monta vuotta elämästä.
Haaveilin susta kauan,
ja vasta nyt nään:
oot vain piru,
ilkeä sydämensärkijä.
Teit vain työtäsi,
tiedän sen,
mutta sydämeni särkien
veit luottamukseni.
Nyt olen vain minä,
sydän särkyneenä,
yksin.
Niin monen vuoden jälkeen...
Ja sitten en halunnutkaan sua.
Haluan jotain muuta,
jonkun,
joka tuo sydämeni takaisin.
Sitä et tee sinä,
et nyt,
et koskaan.
Miksi susta edes haaveilin?
Koska olit niin ihana.

.........................................

Yksin täällä,
niityllä kuolleella.
Odotan,
mietin,
milloin tuut.
Kai ennen auringon laskua?
Tai ainakin ennen sen nousua?
Viimeistään kai huomisiltana?

Ei.
Et tule.
Vaikka toivoin.
Ja odotin.
Et saapunut ollenkaan.
Ja niin minä,
yksin,
kuolin,
vailla tukea,
kuolleella niityllä.

.................................

Katson sua,
katsot takaisin.
Ei mitään tarvitse sanoa,
tulen hiljaa luoksesi.
Suutelen sua,
ja sä suljet mut syliisi.
Kuiskaat hiljaa
"Mä tahdon olla sun."
Annoin luvan,
mutta silti...
menin pois,
ja tunsin kylmää sydämessäni.
Nyt olen vain hauras,
yksinäinen tyttö,
joka yksin vaeltaa,
etsii pelastajaa.
Voitko mut pelastaa,
vai oletko vielä loukkaantunut
kun lähdin pois
ja sydämesi murskasin?
En sitä pyydä anteeksi,
sillä minun täytyi.
Jos mua yhtään vielä rakastat,
niin pelasta mut.

.............................................................

Rakkaus on mustaa.
Vain kipua, vain tuskaa.
Eikö rakkauden yössä
koskaan ole täysikuuta?
Eikö rakkauden jouluna
koristella joulukuusta?
Eikö rakkauden peili
heijasta valoa?
Tää mun on pakko sanoa.
Ei ees oo rakkautta ilman valoa.

.......................................................

Kylmät huulet
jäädyttää omani.
Tunnen kipua,
kun mua kosketat.
Kun sut nään,
alkaa mua heikottaa.
Miksi vihaat minua?
Aina kun tavataan,
suutelet mua väkisin.
Ja syliini sut sulkisin,
jos et olis noin kamala.
Kai Jumala sut tänne loi,
että tuskaa ihmiset kokea voi.

...............................................

Vaikka kuinka mua inhoisit,
en sua koskaan, koskaan unohda.
Olet kauniimpi kuin auringonnousu
ja katsees saa mut itkemään.
Ja hiukses, niin kultaiset
olkapäillesi kun ryöppyää,
ne taittaa auringonvalon silmiini
ja sokaisee.
Tummat pilvet kerääntyy päällesi,
silti naurat.
Ja tuo hymy...
se saa mut nauramaan.

..........................................

Oon etsinyt jo kauan,
ja vanhennutkin paljon.
Mutta silti en oo löytänyt sua,
vaikka joka paikasta etsin.
Onko tunteesi mua kohtaan
kuollut jo?
Onko vastaasi tullut
joku toinen?
Ootko unohtanut mut jo?
Vai vieläkö odotat?
Kuitenkin sua etsin,
niin kauan kunnes löydän.
Sillä mä en unohtanut sua,
vaikka halusin.
Mä vain jatkoin.
Kai otat mut vastaan?

...........................................

Minne oon voinut sut kadottaa?
Jonkun toisen oven taa,
vai kokonaan toiseen maailmaan?
Tahdon niin kovasti sut nähdä,
sun ihoasi koskettaa.
Tahdon syliisi sun siellä,
missä rakkaus on kauniimpaa.
Kai voit mut vielä suudelmiin
hukuttaa?
Kai voit vielä prinsessasi
pelastaa?
Kai saan kerran vielä
suudelman kuuman
tuntea?
Kaikki,
mitä mulla on,
on sun suudelma.

................................................

Vaikka olet ylhäisempi kuin minä,
miksi käyttäydyt noin?
Hylkäät minut yksin helvettiin,
itse menet oikotietä taivaaseen.
Haukut, lyöt, potkia mua,
jos suutut, en saa ees koskee sua.
Mikä sinä olet säännöt määräämään?
Mä elän mun omaa elämää.
Miten joskus saatoin sua rakastaa?
Nyt vasta tajuan:
olet pelkkä hirviö vaan.

................................................

Mä pelkään.
Oon kotona yksin ja pelkään.
Että pahuuden korppi,
tuo paholainen,
vie kokonaan sun sydämen.
Ja aamulla et enää tuu.
Mä huudan tuskaani,
yksin saan kärsiä,
kun valitsit toisen polun.
Se polku ei johda mun luo.
Se johtaa pahuuden luo,
luo pirun tyttären.
Tuo tyttö sut lumoaa,
ja mua ei oo enää olemassakaan.
Mutta muista, rakas:
sua rakastan,
vaikka sen vuoksi kärvennynkin helvetin liekkeihin.
.............................................................

Sä tiedät,
ettet voi pyörittää kahta tyttöä.
Valitse:
minä tai hän,
piru tai enkeli.
Kai sä näät pirunsarvet,
punaisen hännän
ja punaiset silmät?
Ne kutsuu sua helvettiin.
Ja näet myös sädekehän,
vaalean mekon
ja kultaiset siivet.
Niiden mukana pääsee taivaaseen.
Mikset siis mee?
Valitse:
minä tai hän,
piru tai enkeli.
Minä olen piru.
Katoa helvettiin.

.....................................

Tummana myrskyää meri,
joka kerran sinut vei.
Joka riisti sulta hengen,
ja multa syyn elää.
Tuun joka päivä seisomaan,
siihen kamalaan rantaan,
jossa sinut viimeisen kerran
näin ennen kuin sut menetin.
Vielä joskus tulen sun luo,
kun on oikea aika.

Mutta se aika ei ole vielä.
Ei ole aikani kuolla.

..................................

Sä voitko ottaa mut syliisi?
Tahdon sua rakastaa,
vaikka en saa.
Voinko suudella sua?
Tahdon sua koskettaa,
vaikka en saa.
Voitko pitää pimeyden loitolla,
voitko suojella mua mustalta korpilta,
joka raastaa sydämeni verille
ja repii kauas susta?
Tahdon olla lähelläs,
vaikka en saa.

....................................

Pyysin sulta kukkaa,
joka kuvaisi mua.
Annoit mulle
jäätyneen, mustan ruusun.
Olenko mielestäsi musta,
sydän pelkkää jäätä?
Olenko kaunis kukka,
jonka poimit kukkakedolta,
vain koska olin kaunis?
Vaikka sydämeni oli jäätä
ja olin musta kuin yö.

......................................

Sade valuu kasvoillani
peittäen kyyneleet,
jotka vuoksesi vuodatin.
Mä toivoin, että voisit mua rakastaa.
Mutta kun kysyin,
särjit sydämeni.
Teit siitä vain tarpeetonta
sydänroskaa,
jonka heitit roskakoriisi.
Korin tyhjensit,
omatuntosi puhtautit.
Entä minä?
Täällä minä seisoin,
yksin sateessa,
vailla ystäviä,
rakkautta,
sydäntä...
Ja sinua.

.....................................

Mä rannalla yksin istun.
Tuijotan merelle.
Odotan näkeväni laivan,
jonka näin kerran lähtevän.
Sen laivan mukana sydämeni lähti.
Eikä palannut.
Täällä rannalla mä edelleen odotan sydämeni pelastajaa.
Ja kuiskaan hiljaa tuuleen:
"Tuo sydämeni takaisin."

..........................................................

Me yhdessä istutaan kuutamolla,
on siinä aivan hyvä olla.
Pitkin kuunsiltaa kuljetaan
kohti toista rantaa.
Ja aivan hiljaa me sille valkoiselle hiekalle nukahdetaan,
unissakin yhdessä ainiaan.
Kun aamuaurinko meitä lämmittää,
yhdessä me herätään.
Ja kaikki salaisuutemme jaetaan,
ja yhdessä niille nauretaan.
Aika liikkuu hitaammin,
kun me ollaan ystävii.

.............................................

Mä tahdon omistaa sut.
Joka päivä sua rakastaa.
Suudella sun kaunista suuta.
Yhdessä kulkea pitkin siltaa
ja tutkia täysikuuta.
Tuntea sun katseesi,
nyt ja ikuisesti.
Saanhan rakastaa?

..........................................

Mä katson sua, sä hymyilet.
Hymyilet mulle.
Sun hymysi lämmittää kuin sata aurinkoa,
se säteilee kuin ruusutarha,
se saa pyörryksiin kuin miljoona tornadoa.
Mä hymyilen sulle ja tiedän: sä oot mun oma.

...........................................................

Haluan olla aina vierelläsi,
niin kovasti sua rakastan.
Jos joskus poistun läheltäsi,
tiedän, se on väärin.
Viillän veitsellä käteeni ristin,
siitä veri valuu kädellesi.
Se on verivalani sinulle.
Lupaan, etten koskaan poistu viereltäsi.

.............................................

Olen kuollut enkeli.
Helvetin porttien vartija.
Sä sanoit että mua rakastat.
Mutta kun kerroin,
sä jätit mut yksin itkemään
pimeään.
Nyt sä mua halveksit,
viillät siipeni halki.
Valkoisen kaapuni tahrii veri.
Tuo musta veri, pahuuden merkki.
Sä aina hakkaat mua kasvoihin,
saan maistaa kamalaa tuskaa.
Mä rakastin sua enemmän,
kuin kukaan voi rakastaa.
Mutta revit irti sydämeni
ja poltit sen.
Nyt se on vain tuhkaa.

.........................................

Älä lähde,
olen niin heikko.
Tarvitsen sua,
tiedät sen.
Miksi siis lähdet?

Kaipaus kirvelee,
tuska tappaa.

Katson sua,
hukun sun silmiin tummiin,
syviin kuin meri,
kylmiin kuin yö.
Enkä näe rakkauttas.

Itken. Itken. Itken.

..........................................

Tahdon sulkea
maailmani pois,
hetkeksi nukahtaa.
Unohtaa kaiken,
ja olla vain hiljaa.
Tuuduttautua
kuviteltuun
turvallisuudentunteeseen,
vaikka en ole koskaan ollut
turvattomampi.
Vaipua unen ihanaan maailman,
särkymättömään hiljaisuuteen.
Unohtaa,
mitä teit,
sanoit,
tuhosit.
Nousit,
katse jäätäen veden,
tavoittamatta silmiäni.
Puhuit kylmästi,
tunteettomasti.
Et enää minua rakasta.
Pidät jostakusta toisesta.
Ja ääneti lähdit,
ilman hyvästejä.
Jäin yksin,
vain minä ja sydämeni.
Niin suuri ja vajaa.
Rakkaus sisältäni
katosi mukanasi.
Jäin ilman turvaa,
uskollista vartijaa.
Vapisin kylmässä yössä,
suljin silmäni ja
koetin nukahtaa.
Mutta valvoin.
Pelkäsin.
Toivoin, että tulet.
Mutta et tullut.
Olet jonkun toisen luona,
syvässä unessa.
Painan kasvot käsiini
ja koetan unohtaa.
En voi.
Lähdit,
mutta rakkauteni sinua kohtaan ei.
Rakastan sinua.
Älä tee näin.
Lopulta nukahdan
rauhattomaan uneen.
Kaikki maailman hirviöt
minua seuraavat.
Ja sinä,
seisot ja katselet,
naurat.
Vieressäsi on joku.
Nainen.
Vaaleat hiukset,
siniset silmät,
ilkeä hymy.
Lähdet pois hänen kanssaan.
Huudan perääsi
"Miksi teet näin?"

...................................

Missä olet,
kun sua kaipaan?
Mustaan yöhön katoat.
Suljet silmäs,
näkymättömiin haihdut.
Tummiin varjoihin
piiloudut,
yöhön kietoudut.
Yö on viittasi,
turvasi ainoa.
Sen syliin lämpimään
yksin säntäät,
jätät mut yksin
yöhön niin kylmään.
Eikö se satuta sydäntäsi,
revi sieluasi palasiksi?
Etkö tunne mitään,
kun jätät mut yksin itkemään?

...................................................






Ei kommentteja: