tiistai 2. kesäkuuta 2009

{}}{{} Hiljaista itkua {}}{{}

Kuulen hiljaista itkua sängyn pohjalta
Näen kyynelten putoavan kalpeilta poskilta
Huomaan sinun itkevän keittiön pöydässä
Et uskalla avata lastenhuoneen ovea,
Siellä on hiljaista ja pimeää
Sinä pelkäät romahtavasi,
Pelkäät ettet jaksa olla vahva ja jatkaa elämää
Istut eteisen lattialla itkien,
Kuiskaat hiljaa murtuneella äänellä:
"Miksi menit pois, olen niin yksin"
Minä puhuisin sinulle,
Koittaisin lohduttaa
Minä halaisin sinua, sanoisin:
"älä sure,oli minun aikani lähteä,
Näin mun on parempi"
Sinä luulet että olen mennyt,
Vaikka olen täällä
Sinä tunnet minut joka askeleella
Sinä luulet sen olevan harhaa,
Koska et näe mua
Sinä et usko minun olevan täällä
Et sinä oikeasti ole yksin,
Olenhan kanssasi,
Joka hetki kuljen rinnallasi.>

Ei kommentteja: