Älä pelkää kaatua
Minä otan sinut vastaan
Yhtä pehmeästi kuin sinä minut
Nojaa minuun
Me olemme maailma>
Mä en ole hyvä koulussa.
Mä en ole hyvä ystävä.
Mä en ole hyvä suustani.
Missään muodossa.
Mä en ole ystävällinen, en nätti enkä älykäskään.
Mussa ei ole tyylikkyyden häivääkään.
Mutta...
Mutta jos mulla ois sut.???
Kerros kerrokselta itsevarmuus häviää
Jäljelle jää vain minä, minä
En tiedä osaatko arvostaa alastomuutani,
aitoa totuutta, minua, minua?
Tahtoisin että katsoisit silmiini,
ovathan ne sielun peilit
Näetkö kuinka olen niin sokea, sokea
Olen alaston totuus itsestäni,
tai ainakin yritän olla
Miksi katsot noin kauan? Mikä on naamiosi takana?
Hämmennys? Pelko? Viha?
Katso minua silmiin, ole rehellinen.
Näetkö, minäkin pelkään, minäkään en ole varma.
Minäkin haluan onnistua ja olla...
Niin mitä?
Onnellinen, niin kai.
Mitä sinä haluat? Silmäsi kaipaavat muualle, sen näen,
ja näen myös että niissä elää sammumaton pelko.
Pelkäätkö olla avoin ja läsnä?
Älä pelkää, minä olen tässä.
Pelkäätkö kuolemaa?
Ei tarvitse. Sinähän kuolet vain kerran.
Se on hetki.
Ei enempää.
Elämä on kuin ikuisuus, mutta kuitenkin kuin sekunti.
Elämä ja kuolema on hetki.
Elämän ja kuoleman raja on kuin veteen piiretty viiva.
Ei sinun vettä tarvitse pelätä, eihän. Miten voi olla niin tyyntä?
Aurinko raidoittaa hiukseni
Tuuli pyyhkii kasvojani
Mutta sydämeni on tyyni
Ei täynnä kaipausta, niin kuin luulin
Vaan täynnä rakkautta
Rakkautta, ystävät.>
tunnen sen hymyn poskellani
tiedän että katsot
siksi hymyilen
toivon ainakin että ajattelet minua juuri nyt, hymyillen
Kuka sitten oletkin.>
Kunnes huomaan etten ole kuin
Hiljainen sivustakatsoja
Mahtavassa esityksessä
Näyttelijät astuvat lavalle
Ja minä olen kasvoton varjo
Lavan takana
Miksi minä en koskaan saa haluamaani?
Miksi en uskalla?
Pelkään, että sinäkinolet samanlainen kuin ne toisetkin
Ja minä olen luultavasti oikeassa
Mutta en haluaisi olla>
Hetkessä pienessä elämä pysähtyy
Kaikkialla on vain hiljaisuus
Epätoivo, sanattomat huudot
Kaikuvat korkeuksiin
Vain hetken saivat siipenne lentää
Olla ja ratsastaa
Nyt vain hiljaisuus
Suru
Kasvonne eivät ole enää täällä
Joku vei ne pois
jonkun joka ottaa kiinni kun kompastun
pitää kiinni kun pelottaaj
oka tuntee minut, sydämeni
joka yrittää auttaa hädän hetkellä
Minä kaaduin, eikä kukaan ottanut kiinni
Olen keräillyt sirpaleita
Kaikkia en löytänyt
Sydämestä puuttuu pala
Kyyneleet eivät auta
Mikään ei auta
Olen yksin
Niin yksin
Sydämen ikipu ehkä lientyy
Joku päivä
Kun olen unohtanut mitä he tekivät
Nuo sanat eivät ehkä koskaan>